perjantai 27. tammikuuta 2012

Jääprinsessa

Tuuli soittaa kristalleja kruunussa, en enää tiedä mitä tekisin, minne menisin. Olen yksin, en edes tiedä missä olen. Mikä minut toi tänne on minulle arvoitus, keskelle vanhaa taloa. Pääsisinkö täältä pois? Huomasin, että minua palelsi, syykin oli selvä täällä ei ollut ollenkaan ikkunoita. Kylmä talvinen tuuli puhalsi iholleni.

Askelsin varovasti suuntaan, jossa luulin oven olevan, sieltä se löytyikin. Ovi avautui kovaa naristen. Astuin varovasti rappuset alas. Portaiden alta lähti leveä polku, joka oli jäässä, kuin sadussa, jonka aina pienenä kuvittelin. Alatasanteella minua odotti houkutteli lumenvalkoiset luistimet, täysin samaa väriä kuin mekko ylläni.

Istahdin portaille ja otin luistimet käteeni, aloin laittaa niitä jalkoihini, ne tuntuivat kuin ne olisivat olleet täysin minulle valetut. Luistimet laitettua haparoin jäälle, sain olla kuin prinsessa, jään oma. En ollut koskaan ennen luistellut, mutta tuntui kuin osaisin kaikki liikkeet jo valmiiksi. Tanssin unelmaani.

2 kommenttia:

  1. Sul on kivoi tekstei tääl :)
    Näit on kiva lukee päivän piristykseks :)

    livingmylifewithstories.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos! On aina mukavaa kulla, että joku tykkää :)

      Poista