Tehtävänä oli jokin luonnon elementti, keksiä siitä vähintään kolme adjektiivia ja kirjoittaa sen perusteella tarina. Itse elementin ei ollut pakko liittyä tarinaan.
continue reading Irvikissat: Novelli nro. 3
Valo: kirkas, hento, kujeileva
---
Valon tytär
Lepäät siinä aivan rauhassa. Hentoinen valonsäde kulkee
pitkin käsivarttasi, joka ei enää koskaan liiku. On ristiriitaista, kuinka
valo, kujeileva ja kirkas leikittelee yhä huoneessasi, vaikka sinua ei enää
ole.
Olit aina rakastanut valoa, erityisesti sitä kirkasta ja
kujeilevaa, jonka saattoi nähdä ensimmäisinä kevätpäivinä. Inhosit tummaa
harmautta silloin, kun aurinko ei suonut sinulle suloisia valonsäteitään. Äiti
nauroi joskus sinun olevan valon tytär.
Minä inhosin valoa. Miksi sen pitikään viedä sinut luotani
pois? Kauas, ulottumattomiin. En koskaan antaisi valon viedä muistoja sinusta.
Muistoja niistä päivistä, kun nauroit heleällä äänelläsi. Muistoja tarinoista,
joita aina kerroit sateisina päivinä. Pitäisin kiinni muistoistani kiinni
kynsin hampain, kunnes aikani koittaessa näkisin sinut taas.
Sillä sisareni, sinä olet valo ja minä olen pimeys. Ja
yhdessä olemme erottomat.
