perjantai 4. heinäkuuta 2014

Raapaleita 2.



Lupasin laulun rakkaimmalleni
Lupasin sen unista, saduista
Mutta kerroin linnuista, jotka matkallani tapasin

Kerroin kuinka rakkaus oli hetken lento pilvettömällä taivaalla
Ehdin siihen, kuinka tumma yö heidän tiensä erotti

En koskaan päässyt loppuun, kun huomasin
oli hän viimein poissa kera linnun vapauden

Hän ei ehtinyt kuulla
laulua onnellisista lopuista
Hän ei koskaan kuullut loppuun
tarinaa rakkaudesta

Sillä rakkaus korjaa haavoittuneimmatkin,
mutta silti aikanaan
loppuu tarina onnellisinkin

Tänä päivänä laskeutuu
valkea kyyhkynen vierelleni
Ja tiedän,
hän on viimein tässä.



0 kommenttia:

Lähetä kommentti