Miksi aina minä? Mitä olin taas tehnyt, että sain syyt niskoilleni? Ihme kun en saanut syitä niskoilleni sodistakin.
Opettajien mielestä oli minun syyni, että minua kiusattiin koulussa. Ihana elämä. Ehkä olin ujo, mutta en silti uskonut sen olevan hyvä syy kiusata.
No hällä väliä. Mitä väliä sillä oli, ettei minulla ollut kavereita? Mitä ihmeen väliä. Mitä väliä, että oli aina yksin? Mitä väliä? Kun kukaan ei minusta välittänyt, niin miksi minä välittäisin sitten muista?
Minun elämäni oli tälläki hetkellä muiden mielestä arvoton, olin ikuisesti muiden mielestä arvoton.
Arvottomaksi syntynyt, ikuisesti arvoton.
tiistai 20. syyskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti